Tilasto- tai analyysisivu
Tilasto- tai analyysisivu on katsaus johonkin Traficomin seuraamaan ilmiöön tai teemaan. Sivun tieto täydentää Traficomin muita palveluita.
Tällä sivulla
- Mikä tilasto- tai analyysisivu on?
- Kirjoittajan ohje: sivulla käytettävä sävy ja kieli
- Mistä osista sivu rakentuu?
- Esimerkkejä sisältömallin mukaan tehdyistä sivuista
- Esimerkkejä visualisoinneista
Mikä tilasto- tai analyysisivu on?
Tilasto- tai analyysisivua voidaan kutsua myös kokonaiskuvaksi. Se on pohjimmiltaan tietosivu, jossa on tietyltä ajalta kerättyä tietoa jostakin teemasta tai aiheesta. Aiheen kokonaiskuva kuvaa tyypillisesti asian tilaa ja näkymiä tietyllä hetkellä ja siihen liittyviä tilastoja. Tekstien aineistoina käytetään parhaita saatavilla olevia lähteitä ja datoja. Tiedon ei tarvitse olla Traficomin tuottamaa. Tilasto- tai analyysisivun sisältö ei välttämättä ole yhtä pysyvää kuin tavanomaisen tietosivun, eikä sivulla yleensä ole varsinaisia toimintaohjeita tai asiointitilanteen kuvailua.
Kokonaiskuvat eivät välttämättä suoraan liity viraston lakisääteisiin tehtäviin tai palveluihin vaan täydentävät niitä. Usein taustalla on jokin strateginen teema, johon ne linkittyvät. Tietoa käyttävät erityisesti muut viranomaiset ja elinkeinoelämä.
Kirjoittajan ohje: sivulla käytettävä sävy ja kieli
Verkkosivuilla käytämme selkeää yleiskieltä. Vaikka teksti olisi asiantuntijoille suunnattu, myös asiantuntijat ovat monimuotoinen ryhmä erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä. Kirjoittaessa kannattaakin siis miettiä, että kirjoitamme kaikille. Asiantuntija ei ole koskaan valittanut liian selkeästi tekstistä.
Vältä pitkiä, vaikeita lauserakenteita. Lyhyempiä lauseita on helpompi lukea. Kirjoita asia mieluummin kahdessa lauseessa, kuin pitkässä virkkeessä.
Esimerkki: "Vuosina 2021–2025 poliisin tietoon tuli noin 40 tieliikenteessä loukkaantunutta vuodessa 100 000 asukasta kohti Oulun seudulla, noin 50 Helsingin ja Tampereen seuduilla, ja muilla neljällä seudulla tätä enemmän, 60–75 loukkaantunutta 100 000 asukasta kohti."
Parempi versio: "Vuosina 2021–2025 tieliikenteessä loukkaantui Oulun seudulla noin 40 henkeä 100 000 asukasta kohden. Helsingin ja Tampereen seudulla loukkaantuneita oli noin 50 henkeä 100 000 kohden. Turun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion alueilla luku oli korkeampi, noin 60–75 loukkaantunutta 100 000 asukasta kohti. Luvut ovat peräisin poliisin tiedossa olevista loukkaantumisista."
Tämän asian voisi esittää myös listana.
"Vuosina 2021-2025 poliisin tietoon tulleiden tieliikenteen loukkaantumisten lukumäärä, 100 000 asukasta kohden:
- Oulun seutu, 40 henkeä
- Helsingin ja Tampereen seutu, 50 henkeä
- Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio, 60-75 henkeä"
Selkeä kieli tekee tekstistä usein pidemmän. Se ei haittaa.
Vältä vaikeita, alakohtaisia termejä, tai selitä ne yleiskielisesti. Vaikeita termejä ei tulisi käyttää sivun pääotsikossa laisinkaan.
Esimerkiksi "palvelutasotekijä" voi olla haastava ymmärtää. "Palvelutasoon vaikuttava tekijä" on selittävämpi. Toisaalta taas "yhteiskäyttöiset sähköpotkulautapalvelut" ovat arkikielessä tutummin ihan vain "sähköpotkulaudat".
Joskus on termejä, joita on välttämätön käyttää. Tällöin on hyvä käytäntö selittää termi auki heti sivun alussa, tai kertoa ensin virallinen termi ja käyttää korvaavaa termiä tekstissä.
Verkkokirjoittamisen ohjeet
Tutustu tarkemmin yleisiin verkkokirjoittamisen ohjeisiin, jotka löytyvät tältä sivustolta.
Mistä osista sivu rakentuu?
Noudata näitä ohjeita rakentaessasi tilasto- tai analyysisivua.
1. Otsikko
Sivun otsikoinnilla on iso merkitys sen suhteen, miten hyvin sivu on löydettävissä hakukoneilla tai sivuston sisäisellä haulla. Otsikon pitää olla kiinnostava ja vastata sivun sisältöä.
Tilastojen ja tilannekuvien otsikossa olisi hyvä ilmetä, mistä näkökulmasta tietoa tarkastellaan tai mitä tilastolla halutaan kertoa. Esimerkiksi "Rautatieliikenteen henkilöonnettomuudet" olisi paremmin otsikoituna "Rautatieliikenteen henkilöonnettomuuksien kehitys 2010-luvulla" tai jokin muu vastaava.
Esimerkkejä hyvistä otsikoista:
- Logistiikan tila ja toimintaedellytykset Suomessa
- Maanteiden pääväylien ja muun päätieverkon sujuvuusongelmat
- Rautatieliikenteen täsmällisyys lähijunaliikenteessä
Esimerkkejä heikoista otsikoista:
- Alueellisia saavutettavuustarkasteluja
- Parempi otsikko voisi olla esimerkiksi "Miten hyvin eri puolille Suomea pääsee autolla ja julkisilla?" tai "Miten hyvin eri alueille pääsee Suomessa".
- Ammattikuljettajien luvat ja pätevyydet
- Otsikko antaa kuvan, että sivulla kerrotaan jotain luvista ja pätevyyksistä. Parempi otsikko voisi olla esimerkiksi "Tilastotietoa tieliikenteen ammattikuljettajien luvista ja pätevyyksistä".
- TEN-T-verkon asetus ja vaatimukset maantieverkolla
- Otsikko on hyvin tekninen ja vaikeasti luettava. Parempi otsikko voisi olla esimerkiksi "Miten hyvin Suomen maantieverkko täyttää TEN-T-asetuksen vaatimukset?" tai "TEN-T-vaatimusten toteutuminen Suomen maanteillä"
2. Ingressi
Ingressi on lyhyt tekstikappale heti otsikon alla. Ingressi on sivun lyhyt johdanto, joka kertoo lukijalle, onko hän tullut oikealle sivulle. Sen tarkoitus on houkutella jatkamaan lukemista. Se toimii myös hakukonetiivistelmänä, eli näkyy hakukoneissa heti otsikon alla.
Kerro ingressissä tiiviisti sivun pääsisältö tai -näkökulmat. Vaihtoehtoisesti voit kertoa ingressissä, mitä sivulla kerrotaan.
X. Sisällysluettelo
Jokaisen sivun alkuun lisätään Drupalissa sisällysluettelo, jonka otsikko on "Tällä sivulla". Sisällysluetteloon nousevat automaattisesti kaikki sivulle asetetut tason 2 -otsikot (Wordissa taso 1).
3. Tiivistelmä tai yhteenveto
Tuo sivun alkuun selkeästi otsikoituna tai listana sivun sisällön yhteenveto. Tästä osiosta pitäisi löytyä vastaus sivun otsikkoon.
Otsikoi osio kuvaavasti. Pelkkä "tiivistelmä" ei ole hyvä otsikko.
4. Sisältö
Rakenna kokonaiskuvan sisältö niin, kuin kirjoittaisit tietosivua mistä tahansa muusta aiheesta.
Suunnittele ydinviestit ja ota huomioon lukija
- Kuka lukee tätä tilastoa? Ketä tämä aihe voisi kiinnostaa?
- Mikä on tämän sisällön ydinviesti? Mihin tietotarpeeseen vastaamme?
- Kliseisesti: mitä lisäarvoa tämä teksti lukijalleen tuo? Voiko tämän tiedon löytää myös muualta?
- Puhuttele lukijaa tarvittaessa. Kerro asiat suoraan ja yksiselitteisesti.
- Vähemmän on usein enemmän. Monesta asiasta voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkän tekstin - mutta mikä on tärkeää tämän sivun osalta?
Emme koskaan tee sisältöä verkkosivuille ilman tarkoitusta ja tavoitetta. Jokaisen sivun tulee toimia itsenäisenä sisältönä, eli sisällön täytyy olla ymmärrettävää ilman sitä ympäröivää sivurakennetta/sivustoa.
Suunnittele sivun rakenne ja lisää väliotsikot
Suunnittele sivun rakenne niin, että sivun sisällysluettelossa ovat näkyvillä sivun tärkeimmät teemat. Sisällysluetteloon nousevat kaikki 2-tason otsikot. Sisällysluettelosta käyttäjä voi siirtyä häntä kiinnostavaan osioon.
Otsikoi osiot kuvaavasti. Kysymys otsikkona on tehokas keino herättää lukijan kiinnostus. Voit käyttää kysymystä otsikkona erityisesti silloin, kun käsittelet jotain aihetta, mihin vastaat sanallisesti. Tilasto-osiot kannattaa otsikoida nimilappumaisesti.
Jos haluat korostaa, mistä osiosta lukija löytää tilastomateriaalin, voit lisätä otsikon alkuun "Tilasto:" etuliitteen. Esimerkiksi "Tilasto: rautateillä sattuneet onnettomuudet 2010-luvulla".
Esimerkki hyvästä (kuvitteellisesta) sisällysluettelosta:
Sivun otsikko: Pohjois-Savon maanteiden kunto
- Yhteenveto maanteiden kunnosta
- Miten tieverkkoa huolletaan Pohjois-Savossa?
- Tieliikenteen määrä 2010-luvulla
- Sattuneiden liikennevahinkojen määrä 2010-luvulla
- Miten teiden kuntoa tulisi kehittää tulevaisuudessa?
Lisää väliotsikko aina, kun aihe vaihtuu. Vähintään väliotsikon tulisi olla 2-3 kappaleen välein.
Kirjoita omaa analyysiä ja näkemyksiä
Teksteissä on kannustettavaa ja tärkeää esittää tarkentavaa analyysiä ja tuoda esiin viraston näkemyksiä. Se on suurin syy, miksi Traficomin tuottama tieto kiinnostaa. Näkemysten ja johtopäätösten tulee kuitenkin perustua käytettävissä olevaan tietoon, ja tekstistä on hyvä käydä ilmi, milloin kyse on havainnosta ja milloin sen tulkinnasta.
Kokonaiskuvassa on yleensä hyvä käsitellä ainakin seuraavia näkökulmia:
- Nykytila (aina): Mikä on aiheen tämänhetkinen tilanne? Mitkä ovat keskeiset kehityskulut? Mikä sujuu hyvin, mitä haasteita? Miten nykytilaan on tultu?
- Vaikutukset (jos mahdollista): Mitä vaikutuksia tekstin aiheena olevalla asialla on kansallisesti, sekä liikenne- tai viestintäjärjestelmään? Tarkastele vaikutuksia silloin, kun se tuo aiheeseen olennaista lisäarvoa. Liikenneaiheissa vaikutuksia voi tarkastella esimerkiksi Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden näkökulmasta: liikennejärjestelmän toimivuuden, turvallisuuden ja kestävyyden kannalta.
- Tuleva kehitys (jos mahdollista): Mikä tulee muuttumaan? Millaisia skenaarioita voidaan esittää tulevasta? Mitkä tekijät voivat vaikuttaa kehitykseen ja mihin olisi syytä kiinnittää huomiota tulevaisuudessa?
Kaikkia näkökulmia ei tarvitse käsitellä samalla tavalla tai yhtä laajasti jokaisella sivulla. Valitse aiheen, käytettävissä olevan tiedon ja sivun tavoitteen perusteella ne näkökulmat, jotka tuovat tekstiin lisäarvoa.
Vältä tarpeettomia kuvia, kuvioita ja kaavioita
Tiedon esittämisen tavalla on merkitystä. Tilastotieto on pääosin numeerista, jolloin sen esittämiseen on monia eri vaihtoehtoja. Älä lisää kaaviota vain sen takia, että voit.
Erilaisten visualisointien erot:
- Kaavio sopii silloin, kun haluat auttaa lukijaa hahmottamaan tietoa nopeammin kuin pelkällä tekstillä. Kaaviolla voidaan esittää trendejä paremmin, kuin taulukossa. Jos lukijan pitää käyttää paljon aikaa kaavion tulkitsemiseen, pelkkä teksti tai taulukko voi olla parempi vaihtoehto.
- Taulukko sopii numeroille parhaiten. Se on erityisen hyvä silloin, kun esität tilastoja useista muuttujista. Älä ikinä lisää kuvaa taulukosta, vaan tee taulukko aina Drupalin taulukko-toiminnolla.
- Lista sopii parhaiten yksiulotteisen tiedon esittämiseen. Esimerkiksi matkustajamäärät vuosittain on tieto, jonka voi esittää listana. Lista on tiivis ja helppo lukea.
- Kuvat ja kuviot (esimerkiksi kartat) ovat aina haastavia saavutettavuuden kannalta. Niissä tulee huomioida värit ja luettavuus, kuten erilaiset värisokeudet ja näytön koot. Mobiilikäytössä kaikki kuvat pienenevät merkittävästi. Lisäksi kuvan ja kuvion sisällön/pääviestin pitää löytyä sivulta myös tekstimuotoisena. Asian selittäminen tekstinä voi olla usein parempi, kuin heikkolaatuisen kuvion lisääminen sivulle.
Kuva saattaa kuitenkin kertoa enemmän, kuin tuhat sanaa. Toisaalta, joskus asiat voidaan myös kirjoittaa pelkästään tekstinä, ilman visualisointia. Visualisoinnit lisäävät sivun sisällöllistä kuormaa. Katso sivun lopusta esimerkkejä visualisoinneista.
Jos kyseessä on tilastosivu, päivitä luvut mielummin yhteen sivun lopussa liitetiedostona olevaan exceliin, kuin yksittäiseen kaavioon.
Tutustu yhteisiin verkkosivuelementtien ohjeisiin:
5. Lisämateriaali, tilastot ja lähteet
Voit lisätä sivun loppuun 2-tason otsikon "Lisämateriaali" tai "Tutustu aiheeseen muualla/tarkemmin", jonka alle voit lisätä linkkeinä lukijaa kiinnostavia kohteita. Voit esimerkiksi linkittää muita Traficomin verkkosivuja tai muita tilastotietoja tai viranomaisia.
Jos haluat lisätä sivulle lähteitä, lisää lisämateriaalilinkkien alle 3-tason otsikko "Lähteet". Lisää lähteet listana. Muista hyvä viittaustapa, myös internet-lähteet tulee merkitä oikein.
Jos haluat linkittää tilastotietopalveluiden yhteydenottolomakkeelle, lisää linkki tilastotietopalveluiden asiakaspalvelusivulle (Traficom.fi, tulossa). Älä linkitä suoraan lomakkeelle.
Esimerkkejä sisältömallin mukaan tehdyistä sivuista
Alla on koulutusta varten tehtyjä esimerkkejä sisältömallin mukaisesti tehdyistä tilasto- tai tilannekuvasivuista. Sivut sijaitsevat Drupalin testiympäristössä.
Esimerkkejä visualisoinneista

Esimerkki hyvästä kaaviosta. Kyseinen pizzakaavio antaa silmäyksellä hyvän yleiskuvan eri käyttövoimien yleisyydestä. Kaavio voisi toimia hyvin sivun yläosassa myös koko sivun yhteenvedon kanssa.

Esimerkki heikosta kaaviosta. Lukumääriä ja niiden suhteita on mahdoton hahmottaa pelkästään kaaviota lukemalla. Kaasun osuutta ei pysty havainnoimaan ollenkaan. Tämä tieto toimisi paremmin taulukossa.

Esimerkki hyvästä kuviosta (kartta). Kuvasta on helppo hahmottaa rajanylityspaikat. Paikat tulee kuitenkin olla sivulla saavutettavuuden vuoksi listattuna myös tekstimuodossa, esimerkiksi alueittain. Lisäksi kuvasta puuttuu satamien nimet.